Revision [244]

This is an old revision of Xibalba010 made by AdminDare on 2016-12-14 19:55:32.

 

010: Cenoteilla



<-- 009: Talladega Hill - 011: -->

"Kuvalemasi vedenpintojen suhteellinen taso on mahdoton."
- Zelig Helfgott

 


Talladega Hill, Nicaragua, kesäkuu 1937


Tulipalo roihuaa ja ihmiset säntäävät ulos sammutustöihin. Siegfried ottaa saksalaisella tehokkuudella sankopartion komentoonsa ja määrää ihmiset tehokkaasti viemään vettä paloon. Ben uskaltautuu sisään liekehtivään taloon, ja toteaa palon olevan mitä varmimmin tahallaan sytytetty. Ketään ei näytä olleen talossa. Hän näkee sisällä myös kassakaapin, ja koettaa nopeasti avata sen, mutta valmistajan oletusyhdistelmä ei toimi.

Palveluskunnan puolella jatko-opiskelijat rientävät auttamaan sammutuksessa tai töllistelemään ikkunasta. Renata livahtaa heidän huoneeseensa ja kopioi karttoja muistivihkoonsa.

Palon leviäminen saadaan estettyä, mutta tutkimusrakennus on menetetty. Talon isäntäväkeäkin saapuu ulos sammuttamaan, ja lady Helena ilmestyy myös paikalle kummastelemaan. Sitten palveluskunnan johtaja käy jututtamassa Bill Nightingalea, ja Bill astuu lady Helenan luo. Hän sanoo, että takaoven liepeiltä on löytnyt bensiinin tahrima hansikas, joka näyttää aivan lady Helenan käyttämältä. Helena sanoo, että hansikas on kyllä hänen, muttei tiedä, mitä se teki palavan talon liepeillä.

Ben astuu lady Helenan henkivartijan ominaisuudessa tämän lähelle. Bill vaikuttaa jyrkältä ja epäluuloiselta, ja sanoo, että lady Helenan tulee pysyä eristyksissä huoneessaan kunnes hän toisin sanoo. Ben käy pikaisen katseenvaihdon kautta keskustelun; lady Helena ilmaisee, että tähän ei ole tarpeen puuttua. Samalla kun Harvey saattaa Helenan sisään, Tadley Venturesin työntekijät ohjataan sivummalle sammutustyöstä. Selvästi he ovat nyt epäilyksenalaisia.

Renata kohtaa palveluskunnan talon portaissa kolmikymppisen palvelusnaisen nimeltä Nazaria, joka sanoo, että tulipalon sytyttäminen oli huono ajatus - jos se riittäisi pysäyttämään Nightingalen tai tuhoamaan tämän paperit, he olisivat tehneet sen jo. Käy ilmi, että palvelijatar on maya ja Pacal Torresin väkeä, ja hän on saanut papilta sähkeitse viestin, että Tadley Ventures on tulossa paikalle pysäyttämään Nightingalen ja heidän kanssaan tulee tehdä yhteistyötä. Renata sanoo, että tulipalo ei ollut hänen tai hänen toveriensa sytyttämä, mikä saa Nazarian kummastelemaan, kuka sen takana sitten olisi voinut olla.

Vähitellen tuli sammuu ja ihmiset palaavat yöpuulle. Aamusella, jo ennen aamiaista, Bill kutsuu Benin ja Siegfriedin juttelemaan kanssaan. Hän sanoo, ettei hetkeäkään todellisuudessa epäile lady Helenan sytyttäneen tulipaloa, mutta pitää tätä eristettynä, jotta todellinen syyllinen kuvittelisi selvinneensä. Hän myös katsoo Tadley Venturesin olevan hyvin alhaalla epäiltyjensä listalla, ja pitää uskottavampana, että joku koettaa käyttää heitä hyvänä syntipukkina.

Päivän aikana Talladega Hilliin saapuu rauhantuomari, joka kuulustelee kaikkia. Kassakaappikin saadaan auki, ja se on ollut oikeasti palonkestävä; siellä olleet tarvikkeet siirretään kartanoon, jossa tutkimusryhmä jatkaa työtään.

Toinen palvelija nimeltään Erasmo kertoo Renatalle nähneensä, kuka tulipalon sytytti, mutta hän haluaa tästä tiedosta huimasti rahaa - 1000 dollaria, mikä on hieman yli koko ryhmän helpon käteiskassan. Ryhmä penkoo tutkijoiden asioita, ja päätyy juttelemaan heidän kanssaan lähemmin. Heistä kukaan ei ole suunnattoman epäilyttävä, vaikkakin meksikolaisella kielitieteilijä Valdezilla saattaisi periaatteessa olla yhteyksiä mayoihin. Juttelun lomassa kartografian kolumbialainen jatko-opiskelija Nicodemo Figueiro uskoo keksineensä jotakin perustuen hänen, Renatan ja Maxin juttuihin, ja sanoo lautasten kartan olevan kuva alhaalta ylöspäin. Ei keksitä mitä tämä tarkoittaa, mutta muutamista vihkoista ja materiaaleista otetaan kopiot. Lisäksi lady Helenalle lähetetään viesti siitä, että Erasmo on nähnyt murhan mutta haluaa rahaa tämän paljastamisesta. Helena vastaa, että haluaa jutella tämän Erasmon kanssa. Ben kovistelee Erasmoa, mutta tämä ei paljasta hänelle mitään - selvästi mies suojelee jotakuta, ja 1000 dollarin hinta ei ole pelkästään ahneutta, vaan summa, jonka hän tarvitsee saadakseen itselleen ja perheelleen uuden elämän. Tämä viittaa hyvin vahvasti siihen, että tekijä on talon väkeä. Erasmo lähtee juttelemaan lady Helenan kanssa.

Myöhään illalla lady Helena saapuu palvelijan kanssa tapaamaan Tadley Venturesia. Hän kertoo päätelleensä Erasmon jutuista, että tulipalon sytytti Olivia Gauncy, joka ei toivo miehensä joutuvan lähtemään vaaralliselle retkelle Nightingalen mukana. Olivia on myöntänyt hänelle tekonsa. Helena tiedustelee työntekijöidensä mielipidettä siihen, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi; häntä itseään hieman houkuttaisi lähteä Nightingalen mukaan viidakkoon, mutta tämä ehdotus ei saa yleistä kannatusta. Niinpä hän toteaa, että alkuperäisestä sopimuksesta Pacal Torresin kanssa pidetään kiinni, ja Olivian annetaan jatkaa Nightingalen häiritsemistä.

Seuraavana yönä rauhantuomari valvoo tutkijoiden papereiden luona, ja saa erään palvelijoista kiinni verekseltään yrittämästä sabotaasia. Kuitenkin tämän jälkeen Olivia itse onnistuu hiipimään rauhantuomarin ohi, ja sotkee tutkimusryhmän paperit kauttaaltaan musteeseen. Tämä hidastaa hänen liikkeellelähtöään, ja aamulla Bill ei ole enää aivan yhtä tyyni kuin yleensä..

Tadley Ventures arvioi saavuttaneensa täällä kaiken mitä voi, ja hyvästelee vastoinkäymisiä kohdanneet Nightingalet. Erasmolle maksetaan tiedoista 500 dollaria - ei ihan niin paljon kuin hän olisi toivonut, mutta riittävästi huomioiden, ettei hänen ole välttämätöntä kieliä talon herrasväestä.

Kingston


Kingstoniin palaamisen jälkeen koko ryhmä istuu puimaan mayalautasia sekä tutkijoilta vietyjä muistiinpanoja. Oivallus siitä, että kyseessä on kartta jota on katsottava ylhäältä alaspäin kantaa muutaman päivän kuluttua hedelmää: lautasista tunnistetaan kiintopisteitä, jotka onnistutaan sijoittamaan Yucatanin niemimaan kartalle. Kohteena näyttää olevan kolme oletettua cenotea syvällä viidakossa, lähellä Coban arkeologista tutkimusaluetta.

Jos Nightingale ei ole vielä saanut arvoitusta ratkaistua, hän ei ole varmasti enää pitkän matkan päässä siitä. Pohditaan mitä tehdä, ja lopulta tullaan siihen tulokseen, että viidakkoa halutaan käydä vilkaisemassa ihan itse, ja sen jälkeen päättää mahdollisista toimenpiteistä. Tavoitteena on liikkua liukkaasti, jotta paikalle selvitään ennen Nightingalea, ja siten, että myöskään Pacal Torres mayalaisine tovereineen ei saa tietää, että Tadley Ventures on löytänyt Xibalban portin.

Lähtövalmisteluja tehdään nopeasti. Lady Helena ei aio itse lähteä viidakkoon, mutta muu Tadley Venturesin ryhmä kyllä. Zelig tulee mukaan huoltamaan sukellusvarusteita ja tarjoamaan luonnontieteellistä osaamista. Max palkkaa tuttavapiiristään avustajia.

Tulum, Meksiko, heinäkuun alku


Tulumin pieneen kalastajakylään Tadley Venturesin ryhmä saapuu kahdessa erässä. Kylä on vanha mayalainen asutus, ja se on vain 30 kilometrin päässä Coban muinaisesta temppelikaupungista, sekä yksi mayalautasten kartoissa näkynyt kohde. Lentokone kätketään 15 kilometrin päähän Cozumelin saarelle, jottei Nightingale törmäisi siihen tänne saapuessaan. Pidetään lähes varmana, että tämä on sama reitti, jota hän tulee käyttämään tänne ehtiessään, ja lähes varmasti hän saa Tulumissa kuulla Tadley Venturesin ehtineen tänne ensin.

Aasien kanssa kylästä otetaan postilasti, ja suunnataan viidakkoon. Coballe johtava tie on lähes umpeenkasvanut, ja 30 kilometrin taivaltamiseen kuluu puolitoista vuorokautta. Viidakon keskeltä löytyy vanha mayalainen kaupunki, jota amerikkalaiset ja meksikolaiset arkelologit ovat raivanneet esiin. Täällä asuvat vain museovirkailija ja hänen perheensä, jotka kuitenkin toivottavat vieraat tervetulleiksi. Täällä käydään vilkaisemassa paikallista cenotea, joka parikymmentä metriä syvä kraatteriluola, kirkasta vettä pohjallaan. Mayojen hakkaamat portaat johtavat vedenpintaan, ja kalkkikiviseinissä on koristeita. Paikka on vaikuttava.
on
Tadley Venturesin ryhmä yöpyy tyhjässä temppelirakennuksessa, jossa on selvästi viileämpää kuin ulkona. Kuitenkin Siegfried nukkuu levottomasti, ja näkee unia oudoista mustista käsistä, jotka takertuvat kiinni toisiinsa.

Seuraavana aamuna ryhmä lähtee raivaamaan tietä cenotejen suuntaan, mutta koukkaa etelän kautta, jotta Nightingale hämmentyisi tänne tullessaan. Max tekee parin erämiehensä kanssa ennakkotiedustelun, ja onnistuu neljän kilometrin päästä paikantamaan cenotet. Niitä on kolme - Hun, Ka'a ja Óox. Hun on näistä ylivoimaisesti suurin, ja vesi siellä on vain kymmenen metrin syvyydessä. Ka'a ja Óox ovat selvästi kapeampia - Oox on halkaisijaltaan alle neljä metriä. Óoxin vesi on hyvin syvällä, kymmenien metrien syvyydessä. Max merkitsee cenotet karttaan, ja palaa takaisin muun seurueen luokse kertomaan löydöstä.

Kun Zelig kuulee kuvauksen cenotejen vesitilanteesta, hän hämmentyy, ja väittää sen olevan mahdotonta: viidakko on tasaista maata, ja maanpinta on vain kolmisenkymmentä metriä merenpinnan yläpuolella. Hänen ilmapuntarinsa vahvistaa arvion. Veden cenotessa ei mitenkään pitäisi olla mahdollista olla syvällä merenpinnan alapuolella, ei ellei jokin keinotekoisesti pidä sitä alhaalla.

Neljän kilometrin tienraivaus vie suurimman osan päivästä, mutta aurinko ei ole vielä laskenut kun partio päätyy cenotejen luo. Niiden lähellä ei ole minkäänlaisia rakennuksia, ja viidakko alkaa suoraan niiden reunoilta. Silmämääräinen tarkastelu vahvistaa Maxin väitteen: Óoxissa vesi on todellakin syvällä merenpinnan alapuolella.

Alas pimeyteen


Óoxin ylle pystytetään vinssi, ja köyden avulla Renata ja Siegfried laskeutuvat pystysuoraan kuiluun. Seinillä kasvaa sammalta, mutta vähitellen se häviää päivänvalon kadotessa. Kaivosmiehen kypärien avulla syvyydessä erottuu, että cenoten seinissä on aukkoja: selvästi ihmiskäden muovaamia, ehkä puolitoista metriä korkeita tunneleita, jotka lähtevät kiven sisään eri puolilta kuilua, noin viiden metrin korkeuseroin.

Ilma viilenee alaspäin mentäessä. Lopulta veden pinta saavutetaan - 100 metriä pinnan alla, tai 70 metriä merenpinnan tason alapuolella. Vesi on kylmää ja makeaa, ja sitä kerätään pulloon Zeligille näytteeksi. Renata ja Siegfried heilauttavat itsensä pinnan yläpuolella lähtevään tunneliin, ja käyvät tutkimassa sitä. Tunnelin seinät ovat tiivistä kivityötä, lattiassa ja katossa on kivisiä ritilöitä, ja tunneli haarautuu sekä lähtee ylös ja alas. Alhaalla vastaan tulee vettä.

Ulkona on pimenemässä, joten enemmät tutkimukset jätetään tältä erää. Siegfried ja Renate nostetaan takaisin ylös. Pohditaan, mikä kumma aiheuttaa vedenpinnan tason Óoxissa, ja mikä olisi paras tapa tutkia näitä. On hyvä että sukellusvarusteet ovat tulleet mukaan. Perustetaan leiri ja asetutaan yöpuulle, asianmukaisesti vartioiden.


Pelinjohtajan kommentteja


Kirjoittamiseen kului niin pitkä aika, että kuvaus jäi vähän torsoksi. Kaipa tuosta suurin osa olennaisista asioista kuitenkin muistui. Saa täydentää.

Tämä oli, luultavasti, ensimmäisen esityskauden toiseksiviimeinen peli. Se oli minusta mainiota pulp-seikkailemista: ensin nopeatempoista etsivätyötä ja kieroilua, sitten salaperäisiä arkeologisia juttuja syvässä viidakossa. Kuten pelin jälkeen varoitin, seuraavassa pelissä hahmoilla on mahdollisuus muuttaa pelin luonnetta täysin mikäli he niin päättävät tehdä. Pelinjohtajana olen itse tämän suhteen neutraali - en aio kahlita peliä tai hahmoja mihinkään toimintatapaan. Eikä muutos tosiaan tule yllättäen, se tulee olemaan hyvin selkeästi merkitty tavalla, jonka sekä hahmot että pelaajat ymmärtävät.


<-- 009: Talladega Hill - 011: -->


CategoryPelit
There are no comments on this page.
(C) Dare Talvitie 2015 :: Runs on GURPS :: Valid XHTML :: Valid CSS: :: Powered by WikkaWiki