Wiki source for Xibalba026


Show raw source

====026: Feeniks-linnun muna====

[[Xibalba025| <-- 025: Hanan Kamaq]] - [[Xibalba027| 027: Liian suuri tuhovoima -->]]

<<//"Zelig. Vaara. Feeniks."
- tohtori Peter Anderson//<<
::c::
===Kingston, Jamaikan kruununkolonia, syksy 1938===

Venezuelasta paluun jälkeen Tadley Ventures on suorittanut rutiinitehtäviä: kuriirikuljetuksia, vartiointeja ja pari pientä sukelluskeikkaa Kingstonin satamassa. Euroopassa Neville Chamberlain on palannut kongressista Hitlerin kanssa ja julistanut elinikäistä rauhaa. Jamaikalla työväestön mellakat jatkuvat, kun maatyöläiset vaativat järkeviä työaikoja, terveydenhuoltoa ja parempia oloja. Max on hakeutunut mukaan toimintaan, lähinnä estääkseen työntekijöiden protesteja käymästä väkivaltaiseksi. Hän jopa onnistuu tässä.

Siegfried kiinnittää myös huomiota mellakoihin, ja kyselee hieman normaalien piiriensä ulkopuolelta asioita. Ilmeisesti työläisten olot ovat todella huonot ja esimerkiksi lasten terveydenhuolto on melkein olematon. Aiempi kuvernööri oli ollut kovasti työntekijöiden oikeuksien parantamisen kannalla, mutta uuden kuvernööri sir Arthur Richardsin linja ei ole vielä muodostunut. Lehdissä ainakin hän on vaikuttanut tiukalta järjestyksen mieheltä, mutta lehtiä lukevat lähinnä varakkaat valkoiset, ja kuvernöörin todelliset asenteet saattavat olla monipuolisemmat. Vielä ei ole mitään kovia otteita havaittu.

Lokakuun lopussa Yhdysvalloissa radiokuunnelma Maailmojen sota aiheuttaa paniikin, kun amerikkalaiset kuvittelevat marsilaisten laskeutuneen. Jamaikalla tämä lähinnä huvittaa ihmisiä. Pian tämän jälkeen, mutta tähän liittymättä, Zelig lähtee New Jersey'iin tapaamaan perhettään; hän aikoo viettää siellä pari viikkoa.

Marraskuun ensimmäisenä päivänä Jamaikalle saapuu kuninkaallinen komissio tutkimaan työläisten oloja. Paroni Moynen johtama komissio on laajapohjainen tiedonkeruuryhmä, jossa on mukana mm. trooppisten tautien asiantuntija, sosiaalinen uudistaja ja brittiläinen AY-päällikkö: ilmeisesti kyse ei ole mistään aivan puhtaasta teatterista, vaan aivan oikeasta tiedonhausta. Ben ja Siegfried tapaavat komission jäseniä sosiaalisissa merkeissä, ja porukalle annetaan Tadley Venturesin kortti, mikäli se tarvitsee esim. lennättämistä saarella. Komissiosta tulisieluisimmalta vaiktutaa ammattliittopuheenjohtaja Walter Citrine, joka ei selvästi ole aikeissa osallistua mihinkään silotteluun Karibianmeren kolonioiden tilanteen suhteen.

Marraskuun 10. päivä Euroopan uutiset kertovat Saksassa tapahtuneista mellakoista, joissa juutalaisten kauppoja oli tuhottu kautta maan. Satoja juutalaisia pidätettiin ja valtavasti omaisuutta oli hävitetty; kolmannen valtakunnan viestintä kertoo kristalliyön olleen spontaani raivon purkaus "parasiittista juutalaista rotua" kohtaan. Koloniassa uutinen otetaan vastaan järkyttyneenä, ja mm. Kingston Gleaner -lehden juutalainen päätoimittaja kutsuu Hitleriä koko ihmiskunnan viholliseksi.

===Tunkeilijoita===
{{image class="left" url="images/benin_katu.jpg" width="400" title="Franklin Townin katu, jolla Benin ja Zeligin talo sijaitsee"}}Perjantaina 11.11. Siegfried ja Renata käyttävät paria Moynen komission jäsentä lennolla Jamaikan plantaasien yllä. Maatalousprofessori Engledow esittää fiksuja kysymyksiä ja katselee maisemia ilmasta. Lento päättyy auringonlaskuun. Lennon jälkeen Siegfried ja Renata menevät Siegfriedin talolle syömään illallista.

Ben on olliut liikeillallisella tuttavan kanssa. Hän palaa kotiin puoli kahdeksan aikaan. Hän on Franklin Townissa sijaitsevassa talossa yksin, kun Zelig on Yhdysvalloissa. Hän on sytyttänyt valon ja alkanut keittää teetä, kun hän tunnistaa oudon, mädän hajun. Löyhkä tulee ruokailuhuoneesta. Ben ottaa veitsen ja hiipii sinne. Ruokailuhuoneen nojatuolissa istuu tiedottoman näköinen hahmo, yllään pitkä takki ja hattu, kääriytyneenä kauttaaltaan siteisiin kuin Claude Rains Näkymättömässä miehessä. Löyhkä tulee hänestä. Takaoven ohuessa paneelissa on reikä, jonka kautta tunkeilija on varmaan avannut lukitun oven.

Ben on varuillaan, mutta ei näytä siltä, että tuolissa on minkäänlainen uhka. Hän on juuri ja juuri elossa. Ben herättää miehen, ja kysyy, mitä tämä oikein tekee hänen kotonaan. Miehen ääni on heikko ja käheä, kun hän kysyy Zeligiä. Hän näyttää tunnistavan Benin. Ben sanoo, ettei Zelig ole paikalla; mies sanoo "vaara". Ben kysyy, kuka tulokas on, ja hän saa sanottua "tohtori Peter Anderson." Ben muistaa nimen: mies oli osa [[Xibalba020|Moros-tiederyhmää keväällä]]. Skottilainen tohtori on kauheassa kunnossa. Hän kähisee "vaara", "feeniks" ja "Cayman Brac", ja yskii tuskaisesti.

Ben nappaa puhelimen ja soittaa Siegfriedille, ja sanoo, että tämän on syytä tulla paikalle välittömästi - jotain pahaa on tekeillä. Hän koettaa saada tohtori Andersonista irti lisää detaljeita, mutta miehellä on korkea kuume eikä hän tunnu ajattelevan kovin selkeästi; lähinnä hän yskii. Sitten talon valot sammuvat, ja hetkeä myöhemmin ulko-ovi potkaistaan sisään ja taskulampun valokeilat pyyhkivät asuntoa. Ben erottaa kaksi tunkeutujaa, ja liikkumisesta päätellen näillä on pistoolit käsissään. Hän veikkaa, että takaovella on kolmas henkilö. Hän tarttuu tohtori Andersoniin, ja heittäytyy tämän kanssa lattialle, pois valokeiloista. Hänellä ei ole asetta, mutta hän tuntee tohtori Andersonin povitaskussa revolverin, jonka hän ottaa. Sitten hän väistää valokeilaa, ampuu taskulamppuja kohti pitääkseen päitä alhaalla, ja suojautuu pois etuovesta tulijoiden näkyvistä. Valitettavasti takaoven vieressä oli kolmas henkilö, joka näkee Benin ikkunasta, ja ampuu häntä sen läpi. Luoti raapaisee häntä.

===Taistelu===

Siegfried ja Renata lähtivät liikkeelle saman tien puhelun saatuaan. Loraint antoi heille pistoolit, ja Siegfried painaa nastan lautaan. Kallis Mercedes Benz syöksyy alas Kingstonin itäpuolen kukkuloita kohti Franklin Townia. Ben asuu vain muutaman minuutin ajomatkan päässä.

Talolla Ben käy tulitaistelua ylivoimaa vastaan. Hän osuu ikkunan takana olleeseen hahmoon, mutta tunkeilijat eivät ole mitään amatöörejä ja he etenevät toisiaan suojaten ja varovaisesti. Ben joutuu perääntymään alakerran vessan suuntaan, tietoisena siitä että hänellä on enää neljä ammusta. Hän hämää tunkeilijoita karhupumpulla ja pyyhkeellä, ja kun he ampuvat sitä, hän koettaa ampua heitä. Yksi tunkeilijoista sukeltaa ruokailuhuoneen pöydän alle saadakseen hyvän tulilinjan Beniä kohti; Ben sukeltaa hänen syliinsä ja vaihtaa pistoolista veitseen.

Pöydän alla käydään ruma puukkohippa. Toinen tunkeilija koettaa päättää sen ampumalla, mutta niinikään lattialla makaava tohtori Anderson potkaisee tätä nilkkaan ja saa tämän kaatumaan. Ben viiltelee molempia hyökkääjiä rumasti, mutta saa itse samalla taskulampusta päähän ja näkee hetken tähtiä.

Siegfried kääntää auton Benin kadulle. Sen päästä kuuluu pistoolin laukauksia. Siegfried ja Renata näkevät, kuinka muutaman sadan metrin päässä Benin talon viereiseltä kujalta haavoittuneen näköinen mies juoksee pysäköityyn autoon kantamuksen kanssa. Mies käynnistää auton ja lähtee ajamaan pois, ja Siegfried arvaa, että tätä on paras seurata. Hän hidastaa Benin talolla sen verran, että Renata saa hypättyä ulos. Renata kierii kadun kautta mutta on saman tien taas jaloillaan, ja juoksee talon kuistille. Kadulla olevat naapurit ovat ällistyneet laukausten äänistä, mutta tajuavat väistää autoja.

Benin paini tunkeilijoiden kanssa on johtanut lyhyeen taukoon: molemmat hyökkääjät ovat vetäytyneet saatuaan veitsestä, eikä kellään ole enää pistoolia tai taskulamppua. Benillä on vielä yksi ammus jäljellä, ja hän nappaa maasta taskulampun, kun Renata saapuu pimeän talon ovelle pistooli kädessä, ja kysyy Beniä. Ben huikkaa hänelle espanjaksi, että sisällä on kaksi aseistettua tunkeilijaa. Toinen tunkeilijoista on takaovella ja koettaa livahtaa ulos: Ben ampuu tähän viimeisen luotinsa ja osuu jalkaan. Tunkeilija kaatuu ulos.

Sitten Ben ja Renata lähtevät pimeään asuntoon napatakseen viimeisen tunkeilijan. Tämä löytyy keittiöstä: hän yrittää pistää Beniä veitsellä, mutta osuu vain kaapinoveen, johon veitsi jää kiinni. Ben yrittää taltuttaa miehen, mutta päätyy pimeässä pudottamaan veitsensä ja taskulamppunsa. Mies pakenee niinikään takaovea kohti. Renata koettaa taklata tämän, mutta kompastuu maassa makaavaan tohtori Andersoniin ja lentää naamalleen. Kun hän pääsee takaisin ylös, tunkeilija on paennut, ja kun Renata lähtee juoksemaan tämän perään, hän lähtee väärään suuntaan.

===Takaa-ajoa===

Tunkeilijat on ajettu ulos. Ben kytkee sähköt takaisin taloon, ja tarkistaa tothori Andersonin tilan. Hän häilyy tajunnan rajoilla, ja vaikka taistelu ei olekaan häntä vahingoittanut, hänen tilansa oli jo valmiiksi niin surkea, ettei hän varmaan selviydy enää tuntiakaan. Ben kysyy, keitä tunkeutujat olivat, mutta tohtori ei tunnu tietävän. Hän kysyy, onko laukku turvassa -- Ben ei tiedä mistään laukusta. Tohtori Anderson osoittaa ikkunan suuntaan, mutta siellä ei ole mitään. Ikkuna on rikottu. Jos tohtori oli jättänyt laukun siihen, joku poistuvista tunkeilijoista oli vienyt sen mennessään.

Renata on tajunnut olevansa väärässä suunnassa ja palaa talolle. Hän näkee Benin olevan kunnossa, näkee verijälkiä tunkeilijasta, ja lähtee seuraamaan niitä. Ben soittaa Maxille ja lady Helenalle, ja raportoi heille tapahtuneesta. Lady Helena lähettää tohtori Maiselin vilkaisemaan Beniä ja tohtori Andersonia. Max hyppää polkupyörän selkään ja lähtee Admiral Townista polkemaan 4 km matkan kohti Franklin Townia.

Siegfriedin takaa-ajama auto suuntaa Kingstonin keskustaa kohti. Tämä auto ei ole yhtä nopea kuin Siegfriedin Mersu, mutta kuljettaja on taitava, peloton, eikä piittaa lainkaan sivullisten turvallisuudesta. Siegfried ei ole aivan yhtä varomaton, ja lopulta hän hukkaa saaliinsa. Hän kuitenkin muistaa tämän olleen haavoittunut, ja arvelee, että tämä tarvitsee varmaan pikaisesti lääkäriä - mieluiten sellaista, joka ei liikoja kyselisi. Tätä varten hän lähtee Mister Maungin juttusille. Hän ajaa yökerholle jossa Maung on viettämässä iltaa, ja saa hetken audienssin antiikkikauppiaan kanssa. Hän kertoo Maungille mitä etsii, ja Maung sanoo auttavansa mielellään. Siegfried jää kerholle odottelemaan samalla kun Maung lähettää agenttinsa liikkeelle.

Ben on koettamassa saada tohtoria vielä tajuihinsa kun Max pyöräilee paikalle ja hyppää sisään. Maxin vihjeen mukaan Ben antaa tohtorille vielä suuren annoksen morfiinia ja jäitä laskeakseen tämän kuumetta edes hetkeksi. Ben sanoo Maxille kahden roiston paenneen yöhön, ja Max lähtee jäljittämään heitä. Pian hän yhyttää Renatan. Kaksikko seuraa jälkiä raitiovaunulle ja juoksee sen perässä keskustan suuntaan. Onnekkailla arvauksilla sekä hyvällä vaistolla he saavat vahingoittuneet tunkeilijat näköpiiriinsä: kaksi eteläamerikkalaisen näköistä nuorta miestä. He juoksevat nämä kiinni ja ilmoittavat, että joko tunkeilijat tulevat heidän mukaansa, tai heidät toimitetaan poliisille. Miehet valitsevat mieluummin poliisin. Poliisi päätyy ottamaan kaikki neljä huostaansa, Renatalla on kuitenkin pistooli ja latinalaisamerikkalaiset väittävät Renatan ja Maxin käyneen heidän päälleen.

===Diplomaattipostia===

Poliisiasemalta Max on soittanut lady Helenalle, joka on puolestaan soittanut poliisipäällikkö Langdonille. Pian soiton jälkeen Renatan pistooli palautetaan hänelle, ja poliisi ottaa kaksikolta lausunnot ja tarjoaa heille teetä hyvin ystävälliseen sävyyn. Vaikuttaa siltä, että kaksi latinalaisamerikkalaista miestä on unohtanut miten puhutaan englantia, ja toisin kuin Renatalla, heidän käsissään on jälkiä ruudista. Poliisi tutkii myös murtoa, johon heidän on väitetty syyllistyneen.

Ben saa tohtori Andersonin hetkeksi tajuihinsa. Ben kysyy, mitä Andersonille tapahtui, ja hän sanoi "palanut ... feeniks-linnun muna, liian vaarallinen kenellekään". Ben sanoo huolehtivansa asiasta, ja kysyy, voiko tohtorin hyväksi tehdä jotain. Tohtori pudistaa päätään, mutta saa kähistyä "tytär - Nancy - Edinburgh". Sen jälkeen Ben antaa hänelle valtavan lisäannoksen morfiinia, jonka jälkeen Anderson ei enää palaa tajuihinsa. Pian tämän jälkeen tohtori Maisel ilmestyy paikalle, sitten myös poliisi ja lady Helena. Helena huolehtii siitä, että poliisi ei kiusaa Beniä liiaksi; tohtori Maisel paikkaa hänen ruhjeensa ja naarmunsa. Tohtori Anderson todetaan kuolleeksi.

Siegfried saa kiinalaiselta juoksupojalta kuulla, mihin autolla paennut mies on mennyt. Hän oli yrittänyt ensin Argentiinan konsulaattiin, mutta siellä ei päästetty häntä sisään. Seuraavaksi hän oli ajanut kaupungin länsilaidalle, ilmeisesti mennäkseen tapaamaan eläinlääkäriä joka joskus hoitaa pimeästi ihmisiäkin. Oletettavasti hän on edelleen siellä. Siegfried kiittää, käy hakemassa Maxin ja Renatan, ja suuntaa Benin luo. Nelikko lähtee autolla kohti annettua osoitetta. Mitä tohtorin Andersonin salkussa olikin, ryhmä tahtoo sen takaisin.

Osoite itse sijaitsee parin korttelin kokoisessa ahtaassa ränsistyneiden talojen sekamelskassa, jonne autot eivät mahdu. Alueella asuu eteläamerikkalaisia, ja sisäänkäynneillä on vahdissa teini-ikäisiä kundeja. Veikkaus on, että tunkeilija on mobilisoinut paikalliset argentiinalaisjengiläiset suojaamaan itseään: jos sisään lähtee, saattaa hyvin kohdata tusinan verran veitsillä aseistettuja jengiläisiä. Suora yhteenotto olisi paitsi vaarallinen, myös johtaisi varmaan siihen, että salkku katoaisi.

Ryhmä silmäilee korttelia, kun paikalle ajaa vaalea, hieno auto diplomaattirekisterissä. Sieltä nousee eteläamerikkalaisen näköinen mies, joka ei selvästikään kuulu tällaiseen slummin rajamailla horjuvaan naapurustoon. Siegfried on nähnyt miehen joskus: hän on Argentiinan konsulaatin juniorihenkilökuntaa, Martinez tai jotain. Martinez-oletettu sanoo jotain vahdissa olevalle teinipojalle, ja tämä päästää hänet sisään. Epäilemättä mies on mennyt hakemaan salkkua tai potilasta.

Laaditaan nopea toimintasuunnitelma. Kun Martinez kymmenen minuutin kulttua palaa, korttelin ulkopuolella kaduilla on parikymmenpäinen joukko laulavia humalaisia paikallisia. Martinezilla on kannossaan diplomaattimerkein varustettu suuri pussi. Hän yrittää navigoida väkijoukon läpi, mutta Max ajaa häntä päin lainatulla pyörällä ja kaatuu hänen päälleen. Diplomaattiauton kuljettaja nousee nopeasti autosta, mutta Renata ehtii vääntää kuriirin kädestä tämän kantaman pussin. Kadun päästä Ben ampuu laukauksen, joka osuu diplomaattiautoon ja saa kuljettajan suojautumaan.

Yleisessä hämmingissä Renata häipyy säkin kanssa, ja muutkin poistuvat paikalta. Martinez huutaa, että hänet on ryöstetty, mutta diplomaattipussi on kadonnut väkijoukkoon.

===Päiväkirjoja===

Varttituntia myöhemmin ryhmä pitää neuvoa Maxin kodin takapihalla. Kello on kymmenen illalla. Diplomaattikassin sisältä on löytynyt lukittu terässalkku, joka tuntuu hyvin painavalta, kuin se olisi täynnä paperia. Huolimatta epäilyksistä todetaan, että salkku on avattava. Ajetaan kaupungin itäpuolen kalliolle, jossa Ben tiirikoi laukun auki.

Sisältä löytyy paljon papereita, sekä ohut kangaspussi jossa on jotain -- ja sitten pussin läpi näkyy välähdys. Pussista löytyy nyrkkiä suurempi kivi, samanlainen kuin ne, joita [[Xibalba020|Renata nosti ylös Eve's Ridgeltä Morosin iskun jälkeisellä tutkimusretkellä]]. Kiven sisältä näkyy valonvälähdys, ja kuten aiemminkin, se toistuu 1499 sekunnin välein. Onko tämä feeniks-linnun muna, johon tohtori Anderson viittasi?

Siirrytään Tadley Venturesin toimistolle juomaan kahvia ja lukemaan salkussa olleita papereita. Renata koettaa tavoittaa Zeligin, koska Anderson oli viitannut häneen ja on pelko, että hän voisi olla vaarassa, mutta mannertenvälinen puhelu ei onnistu. Niinpä jäljelle jää vain papereiden lukeminen.

Paperit kertovat brittilaivaston tutkimustukikohdasta Cayman Bracilla. Siellä tutkittiin kahta feeniks-linnun munaa. Torstaina 10.11. kello 10:45 tutkimusryhmä oli yrittänyt porata munaan reiän päästäkseen käsiksi sen sisällä vilkkuvaan valoon. Kahtatoista minuuttia myöhemmin koko tukikohta oli tuhoutunut. Tohtori Anderson oli ollut käymässä kylässä, ja oli nähnyt ulkopuolelta valtavan tulipatsaan, joka oli nielaissut tukikohdan ja niemenkärjen, jossa se sijaitsi.

Puolet papereista on tutkimusryhmän muistiinpanoja ja yrityksiä käsitellä munaa - mittaustuloksia, hypoteeseja, ja päiväkirjamaininta siitä, että seuraavana päivänä muna koetettaisiin porata auki. Loput ovat tohtori Andersonin päiväkirjoja tapahtuneesta. Hän sanoi, ettei eloonjääneitä ollut ja että hän oli käynyt hakemassa toisen munan sekä papereita tukikohdan kassakaapista. Sitten hän oli lähtenyt pikaveneellä kohti Jamaikaa, aikeenaan konsultoida tutkijatoveriaan Zeligiä. Hän oli selvästi järkyttynyt näkemästään ja tullut siihen tulokseen, että muna oli liian tuhoisa kenenkään haltuun. Ainakaan hän ei tahtonut Britannian laivaston enää pitävän niitä hallussaan. Hänen päiväkirjoissaan oli myös viestien alkuja Zeligille, mutta hän ei ollut päässyt niiden kanssa pitkälle. Muutamaa tuntia Cayman Bracilta poistumisen jälkeen hänen olonsa oli huonontunut, hänen tukkansa oli alkanut lähteä ja hän oli alkanut yskiä verta. Hän tajusi, että jokin raunioissa oli myrkyttänyt hänet kuin Suuren sodan taistelukaasu ikään. Tukikohdasta viemänsä morfiinin voimin hän oli kestänyt Jamaikalle saakka, mutta siellä hän ei enää ollut edes kyennyt pitämään kynää kädessään.

===Cayman Brac===

Ryhmä nukkuu toimistolla Gasparin vartioidessa, ja lähettää muutamia Maxin tuttuja Lorantin ja lady Helenan turvaksi siltä varalta, että jotain koiruuksia vielä tapahtuisi yön aikana. Seuraavana aamuna lady Helena herättää työntekijänsä, uteliaana kuulemaan mitä yöllä tapahtui. Hän kalpenee kun hänelle kerrotaan koko tarina.

Zeligille lähetetään sähke, ja saadaan vastaus: hän on aivan kunnossa, mutta järkyttynyt Saksan kristalliyön tapahtumista - miten niin? Hänelle ei ryhdytä sähkeessä selittämään tapahtunutta. Sen sijaan ryhmä päättää kätkeä munan Constant Springiin hautaamalla sen maahan, kunnes keksii mitä sillä tahtoo tehdä. Sen jälkeen he lähtevät lentokoneella Cayman Bracin suuntaan nähdäkseen omin silmin, mitä on tapahtunut. Kukaan ei tiedä, onko tukikohta ollut salainen, mutta pidetään todennäköisenä, että argentiinalaiset ovat ainakin vakoilleet sitä ja jäljittäneet tohtori Andersonin Jamaikalle räjähdyksen jälkeen. On helppoa kuvitella, että he haluaisivat tämän tukikohdasta evakuoimat tavarat itselleen; varmaankin mikä tahansa sotilasmahti, joka olisi todistanut samaa mitä Anderson olisi näin tahtonut.

Kahdensadan kilometrin päässä oleva pienellä saarella asuu vain kourallinen ihmisiä. Sen yläpuolella pilvissä on aukko ja meri näyttää höyryävän, vaikka tapahtuneesta on jo 48 tuntia. Saaren itäkärjestä näyttää puuttuvan pala: pintaan on syntynyt matala kraatteri ja kalkkikivessä olevat luiolat ovat paljaita. Kraatterin vieressä kasvillisuus on kärventynyt. Saaren vieressä on ankkurissa kaksi brittilaivaston hävittäjää, ja radioitse ne ilmoittavat, että saaren ilmatila on suljettu laivaston määräyksellä. Siegfried väittää koneessaan olevan moottorivikoja, mutta sittenkin häntä kielletään laskeutumasta Cayman Bracille, ja kehotetaan lentämään länteen, Grand Caymanille.

Siegfried tottelee, mutta lentää Cayman Bracin yli. Saari on onneksi lähes asumaton, mutta sen toisessa kärjessä on pieni kylä jossa asuu vain satakunta ihmistä. Sielläkin näyttää olevan sotilaita ja pieni tykkivene laiturissa. Kylä on kuitenkin ehjä, ja merellä on kalastajaveneitä, joten ainakaan mikään täydellinen katastrofi ei ole yltänyt tänne saakka.

Delfiini lasketaan viereisen Little Caymanin rantaan, sen itäkulman kylän viereen. Tarkoituksena on käydä jututtamassa paikallisia tapahtuneesta.


===Pelinjohtajan kommentit===

Omasta mielestäni varsin oivallinen peli, huolimatta alun epätasa-arvoisuudesta. En tosiaan tiennyt, tulisiko salkku jäimään Tadley Venturesin haltuun; pidin sitä todennäköisenä, mutten varmana.

Cayman Bracin itälaidassa on upeita kiipeilykallioita, mutta tietenkin brittiarmeijan leikkiminen avaruudesta pudonneilla vaarallisilla asioilla tuhosi ne kaikki.


[[Xibalba025| <-- 025: Hanan Kamaq]] - [[Xibalba027| 027: Liian suuri tuhovoima -->]]

----
CategoryPelit
(C) Dare Talvitie 2015 :: Runs on GURPS :: Valid XHTML :: Valid CSS: :: Powered by WikkaWiki