009: Talladega Hill
<-- 008: San Salvadorin kulta - 010: Cenoteilla -->
"Olen aikeissa järjestää tutkimusretken, kunhan saan selville oikean paikan. Olisiko lady Helenan ryhmä käytettävissä henkilökunnaksi?"
- Bill Nightingale
- Bill Nightingale
Kingston, Jamaikan kruununkolonia, kesäkuun alku, 1937
Elokuvan kuvaukset ovat päättyneet, ja Tadley Ventures on palannut Kingstoniin, samoin mayapappi Pacal Torres sauvansa kanssa. Zelig ei luota Pacaliin, ja pyytää Renataa murtautumaan tämän satamassa olevaan vuokrahuoneeseen ja käymään tämän tavarat läpi. Renata livahtaakin pieneen taloon sen alapuolisen veden kautta, ja tutkii Pacalin tavarat. Niiden seasta löytyy mayalaisia veitsiä, kommunistisia lehtisiä, omituisia uutteita ja myrkkyjä, ja lopulta musta asu sekä naamio, selvästi sama, jota Alhatocobin palvelija oli käyttänyt käydessään Siegfriedin kimppuun. Zelig sanoo epäilleensäkin, että Pacal oli itse asiassa itse hyökkäysten takana.
Kun lady Helena kokoaa Tadley Venturesin henkilökunnan pohtimaan, mitä Nightingalelle ja tämän hallussa oleville mayojen salaisuuksille pitäisi tehdä, Renata ja Zelig kertovat muille löydöstään. Pacalin kaksinaamaisuutta paheksutaan, tosin Siegfriediä huolettaa enemmän, että mies on ilmeisesti kommunisti. Zelig taas pitää olennaisimpana asiana sitä, että "Alhatocobin kirous" osoittautui vain yhdeksi mayalaiseksi papiksi naamion ja veitsien kanssa, vaikka tätäkään kaikki eivät pidä niin yksinkertaisena asiana.
Nightingalen toimiin aiotaan silti puuttua. Siegfried käy juttelemassa Pacalin kanssa, palauttaa veitsen tälle, ja kertoo tietävänsä tämän hyökänneen hänen kimppuunsa. Pacal ei kiistä tätä, ja pyytää anteeksi tekoaan; hän kuitenkin sanoo, että vaikka hänen kätensä veistä käyttivätkin, hyökkääjä ei silti varsinaisesti ollut hän. Kun sauvan saaminen hyvällä oli osoittautunut mahdottomaksi, hänen oli ollut pakko antautua Alhatocobille, ja tämän keinot ovat hyvin suorasukaisia. Enää murhanhimoinen jumala ei kuitenkaan enää hänen kehossaan asu, koska sauva on palannut hänelle. Toisaalta, todellinen ongelma on edelleen olemassa: Nightingale tahtoo edelleen avata alamaailman portin. Siegfried ilmaisee myös huolensa kommunismista, mutta Pacal sanoo, että jumalten ja henkien asiat ovat paljon suurempia ja tärkeämpiä kuin poliittiset.
Lady Helena kaivaa Nightingalesta lisää tietoa. Mies on hyvin varakas, ja hänellä on sijoituksia maatalous- sekä kiinteistöalalla ympäri Karibianmerta. Mikään sijoituksista sellaisenaan ei ole erityisen kiinnostava, ne tuntuvat vain keinolta tehdä rahaa. Hän tekee lahjoituksia mm. Kolumbian valtionyliopistolle, ja hänen kotinsa on tila Nicaraguassa. Hän on tietojen mukaan parhaillaan siellä, oletettavasti valmistelemassa retkeä alamaailman porteille.
Zelig, Siegfried ja Pacal käyttävät päivän koettamalla tulkita British Museumin lähettämiä lautasten valokuvia löytääkseen itse paikan ja ehtiäkseen ennen Nightingalea. Kuitenkin päivän tutkimuksen tulokset ovat laihoja. Lautasten koodi on murrettavissa, mutta Tadley Venturesilta siihen kuluisi useita kuukausia, ja Pacalin arvioiden mukaan vanhojen koodien parhaat osaajat eivät ole enää pappeja, vaan tutkijoita yliopistoilla. Nightingale on epäilemättä palkannut heidät ratkomaan arvoitusta itse, ja ratkaisee sen heidän avullaan nopeammin.
Pacal sanoo, että mikäli mitään muuta ei ole tehtävissä, hän kerää joukon mayauskon seuraajia, ja hyökkää heidän kanssaan Nightingalen kotiin, vaikkakin tällaisen teon onnistumistodennäköisyydet olisivat surkeat. Lopulta tullaan siihen tulokseen, että ainoa keino puuttua Nightingalen toimiin on käydä paikan päällä. Lady Helena saa ainakin nimellisesti tälle kruunun siunauksen: Jamaikan kuvernööri tarvitsee kahvintoimittajan, joten hän voisi käydä neuvottelemassa kahviakin viljelevän Nightingalen kanssa kaupoista. Hän sanoo, että hänellä on myös kuvernöörin kautta ymmärrys mahdollisiin muihinkin toimiin, mikäli nämä nähdään tarpeellisiksi; on kuitenkin epäselvää, miten paljon kruunu todella on valmis Tadley Venturesia tukemaan, jos se ryhtyy oikeasti rettelöimään Nicaraguassa.
Jotkut seurueesta ovat haluttomia haastamaan riitaa Nightingalen kanssa: mies on tähän mennessä vain jallittanut Tadley Venturesia melko reilusti. Kuitenkin todetaan, että hänen tilallaan käyminen ja ehkä siellä vähän ympärilleen katseleminen ei sinänsä ole mitenkään epäherrasmiesmäistä käytöstä.
Väli-Amerikkaan
Siegfriedin lentokoneeseen nousee aamulla Tadley Venturesin ryhmä: Siegfried, Renata, Ben, Max, lady Helena, sekä Gaspar. Pacal ottaa laivan kohti Yucatania, ja lupaa sieltä käsin koettaa tutkia, josko hän löytäisi merkkejä Nightingalen suunnitelmista. Alamaailman portti sijaitsee melko varmasti viidakkoisella niemimaalla, joko Meksikossa tai Guatemalassa, mutta aluetta on valtavasti, joten merkkejä ei välttämättä ihan helposti löydy.
Väli-Amerikan Karibianmeren rannikko on Nicaraguan ja Hondurasin rajalta silkkaa viidakkoa. Kone tekee välilaskun Tegucicalpassa, ja paikallisilta postilentäjiltä ostetaan tietoa kentistä, joille Nicaraguassa Estelin lähellä voi laskeutua. Nicaraguan puolella ylänköjen ja vuorten välisillä laitumilla näkyy karjaa, ja illansuussa kone viedään tuhannen metrin korkeudessa olevalle tasangolle. Laskeutuminen on hieman hankala, ja konetta pitää vähän korjata. Läheistä karjalaumaa paimentaneet miehet tulevat jututtamaan saapuneita, ja kertovat maiden ja karjan kuuluvan itse asiassa Nightingalelle. Tadley Venturesin ryhmälle tuodaan härkävankkurit, ja heidät kuljetetaan polkuja pitkin Talladega Hillin tilalle.
Talladega Hill
Kevyt aita ympäröi klassiseen sisällissotaa edeltävään tyyliin rakennettua Talladega Hilliä. Tila on selvästi varakas ja amerikkalainen, kuin pieni pala vanhaa syvää etelää Nicaraguan keskellä. Tilan päätalo on suuri kartano, ja sen ympärillä on muita tyylikkäitä mutta pienempiä taloja. Puiden reunustama kuja johtaa portilta päätalolle. Palveluskunnan talot, tallit ja ladot ovat hieman poissa näkyvistä, mutta kuitenkin sopivan lähellä. Etelän puolella nousee rinne, pohjoisessa on jyrkkä pudotus. Palvelusväen lapset leikkivät pihalla.
Seurueen ottaa vastaan Harvey Gauncy, Bill Nightingalen turvapäällikkö ja lanko. Hän toivottaa heidät tervetulleeksi Talladega Hilliin, ja opastaa heidät huoneisiinsa. Renata ja Max käyvät palveluskunnasta, Siegfried ja Ben sijoitetetaan vierastaloon huoneisiin, ja lady Helena pääsee päätaloon, suureen vierashuoneeseen. Ohjelmassa on pian päivällinen, jota varten on tarjolla kylpy. Juoksevaa vettä ei ole, mutta palvelijat järjestävät lämpimän kylvyn oitis. Palveluskunta näyttää hyvinvoivalta, ja luultavasti Nightingale maksaa aivan kelvollisesti. Oletettavaa on, että vaikka talon isäntäväkeä ei välttämättä rakastetakaan, heidän työssään ansaitsee paljon paremmin kuin Nicaraguan maaseudulla muuten.
Illallisella Bill Nightingale ja hänen sukunsa ottavat vieraat vastaan. Bill esittelee veljensä, sisarensa, äitinsä ja katraan lapset, ja vakuuttaa, että hänen kartanonsa vieraanvaraisuus on lady Helenan ja hänen miestensä käytettävissä. Paikalla on myös neljä akateemikkoa - amerikkalainen ja meksikolainen kielitieteilijä, sekä kaksi kolumbialaista maantieteilijää, joiden tutkimusta Bill kertoo rahoittavansa. Illallinen on erinomainen, ja keskustelu pysyy sen aikana kevyissä aiheissa. Ruokailun jälkeen siirrytään salonkiin tupakoimaan ja puhumaan liikeasioista. Melko nopeasti kahviostokset delegoituvat Della Wolcott Nightingalelle, samalla kun Harvey Gauncy juttelee Benin kanssa ammatillisia. Gauncy on Yhdysvaltain merijalkaväkeä (evp), ja hän ymmärtää Benin olevan palkkasotilas; molemmat tiedostavat, että toisissa oloissa he olisivat varmaan vihollisia, mutta kummallakaan ei ole mitään halua ryhtyä muuttamaan nykyoloja sellaisiksi. Siegfried ihailee Billin kirjahyllyä, ja kiinnittää huomionsa okkultismia koskevaan teokseen.Renata ja Max ovat jutelleet palvelijoiden kanssa ja käväisseet ulkona. Renata tunnistaa lentokoneen pyörien jälkien johtavan erääseen latoon; Nightingalella on ilmeisesti tilalla oma kaksitaso. Kun he palaavat, he tapaavat jatko-opiskelijoita, jotka majailevat niinikään palvelusväen parissa. Jatko-opiskelijat työskentelevät neljälle professorille erillisessä ulkorakennuksessa, ja huomatessaan että vastatulleet palvelijat ovat lukutaitoisia ja edes jotenkin sivistyneitä, rupattelevat heidän kanssaan mieluusti. He ovat vaihtelevan innokkaita pestistään täällä - ilmeisesti heille ei makseta juuri mitään, ja he vain raatavat väitöskirjaohjaajiensa avustajina. Eräs heistä on (sääntöjen vastaisesti) ottanut mukaan jotain papereita tutkimustiloista, mutta papereissa ei näy mitään erityisen kiinnostavaa. Palvelijat kuitenkin kertovat tutkivansa mayakielisiä kirjoitusmerkkejä sekä antiikkisauvan jäljitelmää, ja hypoteesi on, että yhdessä näistä löytyy kartta jonnekin. Kuitenkaan edes tätä hypoteesia ei ole vielä saatu vahvistettua. Renata kertoo Maxille cenoteista, joista hän on lukenut Zeligin kanssa.
Salongissa Stephen Nightingale kyllästyy kiertelyyn, ja tuo avoimeen tietoon, että Bill on mayalaisperäisten dokumenttiensa avulla etsimässä reittiä alamaailman porteille. Bill ei selvästikään ole suunnattoman riemuissaan tästä paljastuksesta, muttei yritä sitä mitenkään kieltääkään - ja kun asia kerran julki tulee, hän kysyy, haluaisiko Tadley Ventures osallistua hankkeeseen? Hän kuitenkin tarvitsee pystyviä tutkimusretkeilijöitä jahka lopulta paikan löytää, ja lady Helenan joukkio osaa selvästi hommansa. Lopullista vastausta ei anneta, mutta lady Helena sanoo, että kiinnostusta projektiin kyllä on. Bill myöntää, että hänen tulkkinsa ja maantieteilijänsä eivät vielä ole edenneet riittävän pitkälle osatakseen sanoa, mistä alamaailman portit täsmälleen löytyvät.
Illan tullen vieraat vetäytyvät vierastaloon yöpuulle. Keskellä yötä he heräävät ulkoa kajahtavaan laukaukseen. Se on hälytysmerkki, sillä talo, jossa tutkijat tekivät käännös- ja kartografiatyötään, on ilmiliekeissä.
Pelinjohtajan kommentteja
Puolikas genresivuaskel westernin suuntaan. Melko paljon olin tosiaan ottanut tilaan vaikutteita Dallasista, toivoin vaan että kukaan ei tätä huomaisi. Pah.
<-- 008: San Salvadorin kulta - 010: Cenoteilla -->
CategoryPelit
