Revision [151]
This is an old revision of Xibalba002 made by AdminDare on 2015-10-20 20:08:56.
002: Jumala taivaassa, Trujillo maassa
<-- 001: Bonafortunan viimeinen matka - 003 -->
"Oma karmasi tästä vain vahingoittuu."
- Max
- Max
Torstai, 7. tammikuuta 1937, Kingston, Jamaikan kruununkolonia
Mr. Lymburner on palkannut Tadley Venturesin tekemään kolme asiaa: palauttamaan häneltä varastetun hopean, paikantamaan hänen rahtilaivansa, ja saattamaan kapteeni Scheedersin sekä ensimmäinen perämies Bartlebyn oikeuden eteen murhasta ja merirosvouksesta. Hän toivoo, että oikeudenkäynti tapahtuu Dominikaanisessa tasavallassa eikä Jamaikan kruununkoloniassa, koska hän edelleen mieluiten soisi, että Britannian viranomaiset eivät katselisi liian tarkkaan hänen antiikkilöytöjään. Ennen matkalle lähtemistä Ben koettaa tehdä taustatutkimusta kapteeni Scheedersin Lydia-vaimon luona, mutta tulokset ovat epäselviä. Arvio on, että Lydia ei ole mukana juonessa, eikä hollantilaistaustainen kapteeni ole aikeissa palata hakemaan vaimoaan.
Perjantai: Ciudad Trujillo, Dominikaaninen tasavalta
Perjantaiaamuna Siegfriedin kone lähteekin Kingstonista kohti Ciudad Trujilloa. Lastina sillä on hieman postia, sekä sairauteen kuollut dominikaanivainaja joka palautetaan perheelleen. Kolmen tunnin lennon aikana Hispaniolan saaren rannat näyttävät viidakkoisilta ja vain harvaan asutuilta; vasta pääkaupungin liepeillä asutusta on enemmän. Hallitsija Trujillon mukaan edellisvuonna nimetty kaupunki näyttää jotakuinkin Kingstonin kokoiselta, ja sen satama-alue on valtava. Jos Bonafortuna on purjehtinut tänne, sen löytämisessä satamasta tulee olemaan melkoinen työ.
Maahantulomuodollisuudet ovat tarkat mutta nopeat, sotilaat tarkistavat passit ja arkussa olevan vainajan. Ben tunnistaa kentällä sotilaita komentavan majurin Miguel Angel Paulinoksi, jonka hän tunsi 15 vuotta sitten ja jonka hän tietää olevan murhanhimoinen ja epämiellyttävä ihminen. Paulino ei tunnista Beniä, mikä varmaan on aivan hyvä. Kaupungissa asetutaan turistialueen hotelleihin, Siegfried parempaan, muut hieman edullisempaan. Tapaamispaikaksi sovitaan läheinen kahvila. Torilla suuri el Jefen patsas muistuttaa, että Trujillo huolehtii valtakunnastaan.Ryhmä hajaantuu tutkimusten pariin. Ben luovuttaa vainajan omaisille, ja lähtee selvittämään, missä kaupungissa olisi hollantilaiskortteli; hän distraktoituu jalokiviliikkeiden pariin eikä ehdi löytää juuri mitään. Renata paikantaa muutamia tuttuja merimiehiä, tarjoaa heille rommia, ja saa jonkinlaista kuvaa siitä, missä päin suurta satama-aluetta Bonafortunan kaltainen pieni laiva voisi olla. Siegfried jumiutuu hotellille kuuntelemaan amerikkalaisten turistien kertomusta paikallisesta meiningistä; ilmeisesti Ciudad Trujillo on aivan hyvä paikka jossa vierailla, kunhan ei ole kommunisti. Presidentti Trujillo johtaa maata kieltämättä rautaisella otteella, mutta tuloksena Dominkaaninen tasavalta ainakin toimii tehokkaasti. Max muistaa, että Bonafortuna on vailla ankkuriaan, ja päätyy jäljittämään ankkurivalimoita. Hän löytääkin tilauksen oikean kokoisesta ankkurista laivaan nimeltä "Buenafortuna", ja saa selville laituripaikan, jonne ankkuri on määrä toimittaa.
Yöllä valtava valaistu teksti "Jumala ja Trujillo" loistaa kukkuloilta hotellin ikkunoihin, ja muistuttaa valtakunnan luonteesta.
Lauantai
Aamulla ankkuritilauksen jäljitys tuottaa tuloksia, ja uudelleennimetty Bonafortuna löytyy. Max palkkaa katulapsia vahtimaan laivaa ja tuomaan hänelle sanan jos joku käy laivassa. Pian hän saakin kuulla, että jotain tyyppejä on käynyt laivassa yöllä; he eivät näyttäneet poliiseilta tai armeijalta, eivätkä liioin merimiehiltä.
Ben jututtaa antiikkikauppaita ja koettaa etsiä havaintoja mayahopeasta. Lopulta tämä tärppää: juutalainen antiikkikauppias nimeltä Fridburg kertoo jonkun paikallisen panttilainaajan kyselleen häneltä tämän kaltaisten esineiden arvosta ja näyttäneen jotain. Fridburg ei kuitenkaan suostu kertomaan panttilainaajan nimeä, mutta sanoo voivansa järjestää tapaamisen. Tähän vaan saattaa kulua viikko. Vaikuttaa siltä, että kapteeni on rahapulassa kanittanut osan saaliistaan.
Siegfried koettaa lentokentältä varmistaa, ettei kapteeni Scheeders ole aikeissa lähteä maasta. Hän kuitenkin jumittuu keskustelemaan paikallisen lentäjän kanssa, ja sitten kentän sotilaita komentava luutnantti tahtoo jutella hänen kanssaan. Luutnantti on kiinnostunut Benistä; sotilaat sanovat, että tämä on vaarallinen ja että mikäli Siegfried näkee tämän, hänen pitäisi ilmoittaa poliisille. Siegfried onnistuu kuitenkin vakuuttamaan näille, että Ben oli hänen koneessaan vain matkustajana eikä hän tunne tätä sen paremmin.
Satamakapteenilta koetetaan selvittää Bonafortunan saapumisen vaiheet - mutta kapteenin toimiston edessä on poliiseja ja ambulanssi. Edellisyön aikana joku oli käynyt kapteenin kimppuun ja pahoinpidellyt hänet. Kapteeni on elossa, muttei pysty vastaamaan kysymyksiin heti. Kapteenin sijainen sen sijaan näkee lokeista, että Bonafortunan saapumista ei ole lainkaan merkitty. Piesty kapteeni Santana on selvästi vehkeillyt jotain.
Tietoja vaihdetaan kahvilassa. Ben päättää vaihtaa hotellia kuullessaan, että sotilaat etsivät häntä. Nyt näyttää selvältä, että saaliin jäljillä on joku muukin. Mahdollisena epäiltynä pidetään Nightingalea: nicaragualaisella on selvästi vaikutusvaltaa ympäri Karibianmerta, ja vaikka hän ei itse olisikaan paikalla, hänen kätyreitään saattaa olla. Vierailu Bonafortunalle paljastaa, että paikat on pengottu perusteellisesti ja sotkuisesti, mutta veikkaus on, että etsijät eivät ole löytäneet mitään.
Alkuillasta vieraillaan satamakapteeni Santanan sairaalavuoteella. Santana on vahvoissa lääkkeissä: häntä on ensin hakattu, ja sitten viettänyt yön sidottuna tuoliin Kun Max osoittaa Lymburnerin yhtiön valtakirjalla, että Bonafortuna on hänen päämiehensä alus, ja vaatii selontekoa tapahtuneesta, Santana murtuu. Hän myöntää päästäneensä laivan satamaan ja jättäneensä sen pois lokeista, koska hänen veljenpoikansa, tullissa työskentelevä Luis Santana oli pyytänyt tätä. Bonafortunan kapteeni Scheeders oli ollut ainoa miehistön jäsen; perämies Bartleby oli niinikään kadotettu jonnekin matkan varrella. Näyttää siltä, että hopea on nyt Scheedersin sekä tullimies Santanan käsissä. Kapteenin pahoinpidelleet kovanaamat olivat halunneet samat tiedot, ja kapteeni oli myöntänyt tämän; hän pyytää Maxia käymään hänen veljenpoikansa luona ja varoittamaan tätä roistoista, jotka ovat hänen perässään. Hän osaa kuvailla pahoinpitelijänsä: kaksi paikallisen oloista korstoa, ja yksi hyvin pukeutunut kookas mies jolla oli parta ja amerikkalainen korostus. Ei Nightingale, mutta ehkä hänen palkollisensa.
Luis Santanan koti on ahdas vuokra-asunto, ei slummi muttei mitenkään ylellinen. Oveen koputettaessa valtava määrä lapsia möykkää sisältä, ja Santanan Anne-vaimo avaa. Anne kertoo miehensä olevan huomisaamuun saakka työssä, ja mainitsee muidenkin käyneen kyselemässä häntä. Hän osaa kertoa, mistä Luisia kannattaisi etsiä.
Ulkopuolella odottava Ben panee merkille, että Santanoiden asuntoa tarkkailee pari näennäisesti tammea pelaavaa kookasta miestä. Hän lähettää ovella oleville Maxille ja Renatalle viestin tästä. Kun nämä lähtevät kävellen pois, toinen peluri seuraa heitä. Ben uhkaa tätä pistoolilla ja pakottaa taksiin. Sitten hän vie miehen hotelliin ja puristaa tästä ulos työnantajan nimen. Se on Reggie Grinden, amerikkalainen, työssä suurlähetystössä.
Max, Renata ja Siegfried lähtevät tullitoimistoon. He jäävät odottamaan, että Santana saapuu käymään satamassa. Ehkä tunnin kuluttua hän ilmestyykin, jolloin Max käy kertomassa hänelle, että hänen setänsä on hakattu ja että alkuperäinen omistaja haluaa hopean ja laivan takaisin, sekä kapteeni Scheedersin oikeuden eteen. Kun Luis kuulee, että hänen perheensäkin on vaarassa, hän murtuu ja myöntää auttaneensa kapteenin Ciudad Trujilloon. Hän kertoo tämän piileskelevän väärällä nimellä Upoco-hotellissa.
Sunnuntaiaamuyö
Kaikki neljä lähtevät saman tien tapaamaan kapteenia. Upoco-hotellin vastaanotossa Max menee ravintolaan pitämään maastoa silmällä, Ben, Renata ja Siegfried käyvät juttelemassa respassa. Heitä kehotetaan odottamaan hetki, ja Ben tajuaa, että jotain on pielessä. Hän nappaa sanomalehden ja peittää sillä kasvonsa ja kävelee vessaan juuri kun hissi saapuu, ja kolme sotilasta astuu ulos. Yksi sotilaista on majuri Paulino.
Sotilaat vaativat saada tietää, mitä Siegfried ja Renata tahtovat Scheedersistä. Kun vastaukset eivät miellytä, Paulino pidättää molemmat, ja ottaa Siegfriediltä tämän revolverin. Siegfriedin protestit vain ärsyttävät majuria, ja WC:ssä kuunteleva Ben tajuaa, että murhanhimoinen mies varmaan toimittaa molemmat matalaan hautaan kuulusteltuaan heitä. Hän astuu ulos kylpyhuoneesta, ja ampuu kolme laukausta Paulinon selkään tämän taluttaessa vankejaan ulos. Tyrmistynyt ilme leviää majurin kasvoille ja hän kaatuu. Tämän sotilaat vetävät aseitaan esiin, mutta Siegfried ja Renata ovat nopeampia, ja ehtivät taltuttaa molemmat sekä riisua heidät aseista. Laukaukset ovat kuitenkin herättäneet huomiota, joten kolmikko pakenee keittiöiden kautta. Max siirtyy panikoivasta ravintolasta portaikkoon, ohittaa ryhmän sotilaita joka on ryntäämässä alas, ja päätyy kerrokseen, jossa Scheeders majailee. Ovi on auki, mutta huone on tyhjä. Max kerää henkilökohtaisia tavaroita kun ovelle ilmestyy kookas, hyvin pukeutuva parrakas mies aseen kanssa. Tämä lienee Reggie Grinden.Max vakuuttaa Grindenille, ettei väkivalta ratkaise mitään, ja että heidän kannattaa enemmän tehdä yhteistyötä jotta heillä olisi mitään toivoa saada hopea. Grinden hyväksyy tämän ja panee aseen pois. Huoneesta löytyy taiteltu paperi, joka on läheisen bordellin mainos, ja veikataan, että Scheeders on saattanut poistua sinne. Max ja Grinden lähtevät sitä kohti.
Kaduilla poliisisireenit ulvovat: Ciudad Trujillon viranomaiset ovat hälytystilassa majuri Paulinon murhan vuoksi. Ben sanoo Siegfriedille ja Renatalle, että Paulinon käsissä he eivät olisi koskaan päässeet elossa edes selliin asti, ja Renata toteaa, että hän on nähnyt ennenkin vainajia. Paulino ja Dominikaanisen tasavallan sotilaat muistuttavat häntä muutenkin aivan tarpeettoman paljon Francon upseereista Espanjassa. Siegfriedille väkivaltainen kuolema ei ole yhtä tuttua, mutta hän pysyy kyllä koossa. Todetaan, että maasta on kuitenkin nyt välttämätöntä lähteä. Siegfried ja Renata lähtevät lentokentälle, Ben ottaa taksin ja poistuu kaupungista maaseudulle.
Bordellissa ovimies ei tahdo vastata kysymyksiin asiakkaista, joten Grinden käy häneen käsiksi. Välittömästi jostain ilmestyy koviksia heittämään hänet ulos, mutta Grinden osoittautuu kovaksi palaksi. Max ei liity tappeluun, vaan menee kysymään baarimikolta Scheedersistä. Parin ison setelin jälkeen hän saa kuulla, että Scheeders on Lucia-nimisen naisen huoneessa, ja saattaja lähetetään viemään häntä sinne. Uloskäynnillä Grinden pieksää paikan turvamiehiä.
Lucian huoneessa ei ole käynnissä lemmenleikit. Lucia istuu korituolissa ja tupakoi, kapteeni Scheeders sen sijaan koettaa kiskoa valtavaa painavaa merimiesarkkua ikkunasta palotikkaille. Kun parvekkeella jo oleva kapteeni näkee Maxin, hän vetää revolverin esiin. Max sanoo, ettei kapteenilla ole mitään mahdollisuutta poistua täältä hopean kanssa, ja että hänen on viisainta vaan juosta. Kapteeni pohtii tätä hetken, avaa sitten arkun ja ryhtyy tunkemaan sieltä valikoituja pieniä hopeaesineitä takkinsa taskuun.Sitten Grinden ilmestyy ovelle, niinikään aseen kanssa. Hän on hieman piestyn näköinen, mutta on selvästi voittanut paikan turvamiehet. Kaksi aseistettua miestä katsoo sekunnin verran toisiaan, ja Max sukeltaa maahan. Tämä voi päättyä vain yhdellä tavalla, ja Grinden on nopeampi ampuja. Laukauksen kajahtamisen jälkeen Scheeders putoaa paloportailta kujalle bordellin takana.
Lentokentällä Renata ja Siegfried saavat kuulla, että koneita ei saa nousta eikä laskea: koko kaupunki on hälytystilassa, koska oletettavasti haitilainen murhaaja on juuri tehnyt attentaatin El Jefen majuria vastaan. Siegfried onnistuu jumittamaan kentän nurmikolle johtavan oven auki vyönkappaleella, ja kaksikko pääsee livahtamaan avohangaariin, jossa konetta säilytetään. Se on tankattu, ja pari muuta kentän mekaanikkoa työskentelee siellä toisen koneen parissa. Kun Renata tekee lentoonlähtötarkistusta, hänelle mainitaan, että kenttä on täydessä lentokiellossa. Tämä ei tietenkään ketään pysäytä.
Renata nousee koneeseen, ja Siegfried käynnistää moottorit ja rullaa ulos. Koneen kiihdyttäessä kentän kovaääniset alkavat vaatia pysähtymistä, ja kun tätä ei noudateta, sotilaat koettavat pysäyttää sen ampumalla kivääreillä. Mutta kukaan ei osu, ja Delfiini nousee yötaivaalle.
Grinden ja Max ovat päätyneet jakamaan kapteeni Scheedersin saaliin simämääräisesti tasan. Hopeaa ei tässä ole kuin 40 naulaa - alle puolet koko lastista. Loput on ties missä, mutta sitä on turhaa yrittää tässä etsiä. Kaksikko ottaa taksin: Maxilla on Hong Kongin kruununkolonian passi, joten hän vetäytyy turvaan Britannian suurlähetystöön. Grinden jatkaa Yhdysvaltain suurlähetystöön.
Sunnuntaiaamu
Samalla kun Dominikaaninen tasavalta alkaa tosissaan etsiä majuri Paulinon murhaajaa, Ben saa kalastajaveneeltä kyydin sovittuun paikkaan, josta Siegfried ja Renata hakevat hänet. Sieltä he lentävät takaisin Jamaikalle. Muutamaa päivää myöhemmin Maxkin saapuu paikalle laivalla, mukanaan osuutensa hopeasta ja virallinen vakuutus Bonafortunan palauttamisesta Lymburnerille. Hän kertoo Scheedersin saaneen rangaistuksensa.
Lymburner on hyvillään laivansa palaamisesta, ja siitä, että sai edes osan hopeasta takaisin, vaikkakin se on nyt kulkenut Jamaikan tulliviranomaisten kautta. Joka tapauksessa Tadley Ventures saa palkkion kuten on sovittu, ja Lymburner pohtii, haluaisiko hän ottaa vielä yhteyttä ciudadtrujillolaiseen antiikkikauppiaaseen voidakseen ostaa tälle menossa olleen osan aarteesta.
Grindenin epäillään voimakkaasti olleen Nightingalen palveluksessa. Sentään mies ei vaikuttanut aivan tunnottomalta murhaajalta: hän oli sanonut hakanneensa vanhemmankin Santanan vain, jotta tämä voisi kokea puolustaneensa veljenpoikaansa kunniallisesti, ja hän piti sanansa Maxille saaliin jakamisesta.
Pelinjohtajan kommentteja
Vasta toinen peli, ja jo nyt Xibalba on vaihtoehtohistoriaa. Miguel Paulino on historiallinen henkilö, joka jatkoi Trujillon vihollisten kadottamista 60-luvulle asti. Hänestä oli ainakin verkosta todella vaikea löytää mitään tietoa, joten vapauksia on otettu.
Pelin alkuosa oli tarpeettomankin dekkarihenkistä menoa, ja hahmot onnistuivat välttämään suuren osan toimintakohtauksista. Luis Santana oli vuotanut Scheedersin sijainnin heti Maxin jälkeen myös Grindenille ja sotilaille - ja myös varoittanut Scheedersiä, että tämä on pian jäämässä kiinni. Melkoinen osa hopeaa jäi kuitenkin Anne ja Luis Santanan haltuun.
<-- 001: Bonafortunan viimeinen matka - 003 -->
CategoryPelit
