Revision [211]
This is an old revision of Xibalba007 made by AdminDare on 2016-06-01 15:27:58.
007: Vaanija pimeydessä
<-- 006: Tupantuliaiset - 008: -->
"Mayoilla kaikki tuleee pareittain, jumalat, paholaiset ja sankarit."
- kuraattori Dionne Quaife
- kuraattori Dionne Quaife
Kingston, Jamaikan kruununkolonia, huhtikuun puoliväli, 1937
Renatan tupaantuliaisia seuraavana päivänä Ben käy myöhäisellä lounaalla Gerard Wolinskin kanssa. Tupaantuliaisissa kuulemansa perusteella Gerard haluaisi palkata koko Tadley Venturesin ryhmän RKO:n elokuvaproduktion paikallistueksi: toimimaan viidakko-oppaina, nopeina kuljettajina, paikallisasiantuntijoina ja turvahenkilöinä. Maksu on kelvollinen, vaikka Gerard pahoittelee, että työ tuskin on yhtä jännittävää kuin mihin ryhmä on tottunut.
Ben vie tarjouspyynnön eteenpäin lady Helenalle ja muulle ryhmälle. Elokuva-alalla toimiminen kuulostaa kiinnostavalta, joten siihen tartutaan. Lady Helena kertoo myös kyselleensä edellisyön tapahtumien jälkeen hieman asioita, ja on selvinnyt, että Bill Nightingale on ollut Kingstonissa viikon verran. Hän asuu Violet Glover -nimisen amerikkalaisen diplomaatin luona, ja on pitänyt melko matalaa profiilia; hän on täällä ilmeisesti tekemässä töitä, ei juhlimassa.
Sitten Gerard ja Constance saapuvat myös toimistolle kertomaan lisää elokuvaproduktiosta. Elokuvan työnimi on Gold of San Salvador, se on viidakkoon sijoittuva seikkailuelokuva, jonka tuottaja tahtoisi kuvata nimenomaan Jamaikalla siinä toivossa, että pienellä brittiläisellä saarella kustannukset olisivat halvat ja logistiikka helppoa. Gerard arvelee, että paikallistuen löytymisen jälkeen hanke lähtee eteenpäin melko nopeasti.
Constance on edelleen kiinnostunut Siegfriedistä pahiksen näyttelijänä, joten kun tapaaminen päättyy, hän kutsuttaa itsensä Siegfriedin kotiin ottamaan tästä kuvia dramaattisessa valossa. Miespalvelija Lorant on valmis vieraaseen, ja huolehtii molemmille iltapalaa. Siegfriedin talon metsästyshuoneessa otetaan useita valokuvia synkeissä poseerauksissa, kun erään salamavalon välähdyksen jälkeen kaikki valot yllättäen sammuvat.
Lorantin ääni kertoo miespalvelijan olevan menossa kellariin vaihtamaan sulaketta. Sitten Siegfried tajuaa, että pimeydessä liikkuu jokin. Hetkeä myöhemmin hänen kimppuunsa syöksähtää hahmo, jonka hyökkäyksen hän onnistuu torjumaan ratsuväensapelilla. Käsikähmä pimeydessä sotkee metsästyshuoneen, sitten Constance saa sytytettyä tulitikun, jonka valossa näkyy petomaiset kasvot. Tunkeutuja hyökkää Constancen kimppuun, mutta tämä pääsee pois alta, vaikka pudottaakin tulitikun.
Lopulta tunkeutuja heittää veitsellä Siegfriediä vasempaan olkapäähän; Siegfried lyö tätä sapelilla, mutta tunkeutujan vaatteet estävät verenvuodon. Sitten Lorant saapuu paikalle haulikon kanssa, ja ampuu tunkeutujaa. Hän ei osu, mutta tunkeutuja pakenee ikkunasta parvekkeelle ja syöksyy puutarhaan.
Siegfried saa Constancelta ja Lorantilta ensiapua. Haava ei ole kovin syvä, ja tunkelijalta on jäänyt jälkeen heittoveitso, jossa on tutun näköisiä symboleita - saman kaltaisia kuin sauvassa, joka Mister Maungilta ostettiin. Siegfried lähetetään yöksi hotelliin samalla kun Lorant järjestää kartanolle siivouksen ja etsii tunkeilijaa. Siegfried ottaa mayalaisen sauvan mukaansa hotelliin.
Muille Tadley Venturesin työntekijöille välitetään yön aikana tieto tapahtuneesta.
Tutkimuksia
Lady Helena sekä Tadley Venturesin työntekijät saapuvat tapaamaan Siegfriediä hotelliaamiaiselle. Lorant on lähettänyt kirjeen: metsästyshuone on korjattavana muutaman päivän, tunkeilija on paennut jättämättä enempää jälkiä, poliisi haluaa varmaan kuulla tapahtuneesta.
Arvellaan, että tunkeilija saattoi olla mayalaisen sauvan jäljillä, ja koska hän ei saanut sitä, hän saattaa yrittää uudelleen. Siegfriedin kuvaus tunkeilijasta kuulostaa melko villiltä, ja Zelig arvelee hänen liioittelevan. Aamiaisseuraan liittyvät myös Gerhard ja Constance, ja Constance vahvistaa Siegfriedin kertomuksen. Hän pystyy myös piirtämään pikaisen luonnoksen tulitikun valossa näkemistään pedon kasvoista tai naamiosta. Suuri, terävähampainen suu, iso nenä, kekäleen lailla hehkuvat silmät - edelleen mahdollista mayasymboliikkaa. Tunkeutujan voima ja nopeus saavat epäilemään sirkuslaista tai vastaavaa.
Ryhmä hajaantuu kaupungille selvittelemään asioita. Renata käy satamatovereidensa kautta läpi sirkuslaisia, mutta ketään sopivaa ehdokasta ei tunnu kaupungissa olevan. Sivumennen hän kuulee, että Ozaline du Parq on eilen poistunut kaupungista, ilmeisesti junalla Jamaikan koillislaitaan. Ozaline olisi mahdollinen epäilty, paitsi että hän oli haavoittunut käteen vielä toissapäivänä, ja haitilaisena tämä ei kuitenkaan kuulosta aivan hänen tyyliseltään.
Max tutkii veistä. Paikallinen seppä arvelee, että se on melko vanhaa tekoa, muttei kuitenkaan mikään muinaisjäänee; ehkä jokin sadan vuoden ikäinen perintökalleus kuitenkin. Siegfried käy tekemässä rikosilmoituksen. Ben hakee kirjastosta nivaskan mayalaista kulttuuria käsitteleviä teoksia, ja näitä tutkitaan toimistolla. Amerikkalaisten kulttuurien historia ei ole oikein kenenkään vahvinta alaa, mutta kirjoitusmerkit ja Constancen piirtämä kuva viittaavat kyllä vahvasti muinaisiin Meksikon asukkaisiin.
Enemmän tietäviksi arvioidaan Nightingale ja Mister Maung. Nightingalen tapaaminen ei välttämättä ole aivan helppoa - hän asuu kuitenkin amerikkalaisen diplomaatin vieraana - mutta Maungia voinee tavata tämän kaupassa. Max, Siegfried ja Renata käyvät vierailemassa antiikkikauppiaan/gansterin luona. Gaspar murisee kaupalle, eikä haluaisi, että Renata menee sisään.
Maung tarjoaa kävijöille teetä, mutta muuten hänen luonaan käymisestä ei paljonkaan kostuta - miehen pokerinaama on ylivertainen, eikä hän myönnä tietävänsä mitään yöllisestä hyökkäyksestä tai veitsestä, jossa on mayalaisia merkkejä. Hän ei ole myöskään halukas sekaantumaan asiaan sen enempää. Hänen burmalainen kissansa härnää Gasparia kaupan ikkunan läpi.
Gerhard ilmoittaa tuottajan näyttäneen vihreää valoa elokuvatoiminnan etenemiselle, joten hän lähtee seuraavaksi Benin kanssa palkkaamaan miehistöä tuotannolle. Constance taas lähtee Siegfriedin ja Renatan kanssa lentämään viidakkoon vilkaisemaan ilmasta käsin sopivia paikkoja. Max jatkaa hyökkäystutkimuksia, ja löytää lopulta tuttaviensa joukosta ihmisiä, jotka tuntevat Violet Gloverin palveluskuntaa. He kertovat, että Nightingale on aikeissa lähteä tänä iltana - ei lentäen, mutta muita detaljeita ei tiedossa ole - ja että hän on Kingstonissa tavannut ainakin George Lymburnerin, sekä British Museumin kuraattorin nimeltä rouva Quaife. Lymburner, jonka uponneessa laivassa oli mayojen hopealasti, on lady Helenan tuttu, ja näiden uutisten nojalla Ben ja lady Helena käyvät jututtamassa häntä. Lymburner myöntää tavanneensa Nightingalen, koska tämä tahtoi ostaa häneltä juuri samaa mayahopeaa, jonka Tadley Ventures hänelle palautti. Lymburner ei ollut kuitenkaan myynyt tätä, koska hänellä oli jo ostaja - British Museum, edustajana samainen rouva Quaife, jota Nightingale oli myös tavannut.
Quaifen hotelli paikannetaan, mutta hän ei ehdi enää tavata. Syy tähän on, että hän on juuri lähtenyt junalla kohti Port Antoniota Jamaikan koillisnurkassa. Bill Nightingalen on havaittu nousseen samaan junaan.
Hetken aikaa harmitellaan, että kaikki johtolangat tuntuvat paenneen käsistä, mutta toisaalta, lentokoneella Port Antonioon pääsisi junaa nopeammin. Niinpä viidakonylilennolta palaneeet Siegfried ja Renata tankkaavat koneen uudelleen, ja Tadley Venturesin neljän hengen kenttäjoukkue nousee takaisin lentoveneeseen, ja lähtee Port Antonioon. Siegfried seuraa junanrataa; kone ohittaa junan hieman Spanish Townin pohjoispuolella, ja saapuu Port Antonioon tuntia ennen sitä.
Pelinjohtajan kommentteja
Kesken!
<-- 006: Tupantuliaiset - 008: -->
CategoryPelit
