Revision [195]
This is an old revision of Xibalba005 made by AdminDare on 2016-04-17 17:40:56.
005: Tartarus-säde
<-- 004: Inkakilven kirous - 006: -->
"Aion näyttää teille sotateknologian tulevaisuuden!"
- sir Clive Rutherford
- sir Clive Rutherford
Kingston, Jamaikan kruununkolonia, helmikuun loppu, 1937
Kolumbiasta palannut Ben käy rahoillaan purjehtimassa saaristossa lady Helenan kanssa. Renata rahoittaa omilla aarrelöydöillään sukellusretkiä Zeligin kanssa, löytää niillä helmiä, muuttaa ne rahaksi, ja sukeltaa lisää. Max paheksuu kommunisteja, jotka ovat leviämässä Jamaikan sokeriruokotyöläisten keskuuteen.
Maaliskuun alku
Keskiviikkoiltana lady Helenalta tulee viesti Benille, Maxille ja Renatalle, ja heidät kutsutaan mahdollisimman nopeasti toimistolle juttelemaan. Asiakkaalla on hyvin kiireinen toimeksianto, joka vaatii heidän olevan perjantaiaamun St. John'sin kaupungissa, Britannian suojapuolen saarten kruununkoloniassa. Toimeksianto on käydä sir Clive Rutherford -nimisen brittiläisen hyvin varakkaan aatelisen huvialuksella, jossa pidetään huutokauppa -- huutokaupan kohteen luonteesta ei ole tietoa, mutta tarkoituksena on selvittää tämä, tutkia ketkä muut ovat osallistumassa, ja saada selville, mihin kohde lopulta päätyy. Huutokauppa on järjestetty hyvin salamyhkäisesti: lady Helenalla on sinne yksi kutsu, joka on osoitettu nimelle "D. Hawke"; kutsuun sisältyy haukkanaamio, ja ilmeisesti huutokauppa järjestetään naamiaisina siten, että kukaan osallistuja ei tunne muita osallistujia. Kutsu on ilmeisesti tullut ei niinkään henkilölle vaan organisaatiolle, joten "D. Hawke" ei ole kukaan etukäteen nimetty henkilö. Siegfried ei ole mukana tällä keikalla.
Lady Helena sanoo tehtävän maksavan hyvin, mutta Benin mielestä hän on silti huolestunut jostain, ja Ben pakottaa hänet kertomaan lisää. Helena on ilmeisesti haluton paljastamaan toimeksiantajansa henkilöllisyyttä, muuta kiertoilmauksin hän suostuu antamaan ymmärtää, että kyseessä on Britannian kruunu. Oletettavasti muut edustajat ovat eri valtioiden toimijoita.
Sir Clive itse on hyvin eksentrisen renessanssineron maineessa, ja häneltä voi odottaa miltei mitä tahansa. Hän on asunut viimeiset 15 vuotta kolonioissa ja Yhdysvalloissa, ja hänen kartanonsa on St. Nevisin saarella. Vaikka hän ei olekaan varsinaisesti tervetullut Englantiin, hänellä on siellä voimakkaita sukulaisia, jotka mieluiten eivät ajattelisi häntä, mutta mikäli hänelle tapahtuisi jotain, tästä voisi seurata huonoja asioita. Sir Cliven huvialus Cassandra poimii "D. Hawken" ylihuomisaamuna St. John'sin kaupungista Angiguan saarelta; niille kahdelle, jotka eivät esiinny Hawkena, lady Helena on järjestellyt miehistöpestin alukselle samasta kaupungista.
Todetaan, että Ben on paras henkilö esittämään Hawkea. Lady Helena järjestää hänelle sopivat puvut tilaisuutta varten. Samalla kolmikolle annetaan lapsen nyrkin kokoinen metalliesine, sveitsiläisvalmisteinen pienoiskamera jossa on 36 kuvan filmirulla. Asiakas on toivonut, että kaikesta kiinnostavasta otetaan huomaamatta valokuvia.
St. John's
Seuraavana aamuna itäänpäin saarelta saarelle hyppivä postilentokone kuljettaa kolmikon matkustajina kohti Suojanpuolen saaria. Viimeinen pätkä St. John'sille matkustetaan veneessä. Itäinen Karibianmeri on lämmin ja aurinkoinen, kuten länsiosakin. St. John'sin kaupunki on tuskin kalastajakylää ja satamaa kummempi, ja sen keskellä sijaitsee muutama kortteli, joilla Suojanpuolen saarten siirtokuntahallinto majailee. Näihin kortteleihin kuuluu Hotel Imperial, jossa "D. Hawkella" on huonevaraus. Ben siirtyy matkatavaroineen hotelliin, Max ja Renata menevät satamaan tapaan Hobb-nimistä paikallista. Hobbin kanssa asioita on jo järjestetty, ja Maxille ja Renatalle on paikka Cassandran vaihtomiehistössä huomenna. Hobb kehottaa kaksikkoa pukeutumaan siististi ja olemaan suht selvin päin, niin heillä ei ole ongelmia. Kaksikko juttelee muiden sataman sailoreiden kanssa Kap Hornin kiertämisestä ja pelaa noppaa.
Hotel Imperial on pieni, mutta siisti, ja huoneessa on jopa ylellisyyksiä. Ben istuu iltaa muiden vieraiden kanssa. Suojanpuolen saaret ovat Karibianmeren saarista lähimpänä Eurooppaa, hotellin vieraat ovat brittejä ja amerikkalaisia, ja tärkeät puheenaiheet tuntuvat käsittelevän Euroopan sisäpolitiikkaa, etenkin Saksan valtakunnankansleri Hitleriä ja tämän sotaisaa retoriikkaa. Saksan valtakuntaa ei täällä hirveästi rakasteta, ja synkimmät pelkäävät, että Euroopassa saattaa puhjeta uusi sota lähivuosina.
Ben vilkaisee hotellin vieraslistaa, ja löytää toisenkin epämääräisen eläinnimen, "Mr. Wulf"in. Wulf ei kuitenkaan ole paikalla salongissa, mutta vieraat tietävät kertoa, että hän on saksalainen, pitkä ja ryhdikäs mies. Kun Ben palaa huoneeseensa, hän tajuaa, että se on pengottu - ei sotkuisesti, mutta ei niin huolellisesti, etteikö se pistäisi heti varovaisen onnensoturin silmään. Mitään ei ole kuitenkaan viety.
Ben epäilee Mr. Wulfia tästä, ja päättää käydä kylässä tämän huoneessa. Hän järjestää tämän hetkeksi pois huoneestaan, ja sitten tiirikoi itsensä sisään. Wulfin huoneesta löytyy myös joukko pukuja sekä susinaamio; selvästi mies on tulossa myöskin Cassandralle. Pukujen joukossa on sotilasunivormu, joka ilmeisesti kuuluu Waffen-SS:n upseerille.
Satamassa Renata ja Max kuulevat turkkilaisen miehen nimeltä Ötzkin juttelevan Hobbille niin ikään paikasta Cassandran miehistössä. Hieman rahaa vaihtaa omistajaa, ja Ötzkinille taataan paikka. Ötzkin tuntuu ehkä hitusen liian korkeatasoiselta satunnaiseksi sailoriksi täällä, ja pohditaan, onko hän aikeissa livahtaa Cassandralle samoissa aikeissa kuin Tadley Venturesin väkikin. Tuumitaan, että hänen olisi hyvä olla pääsemättä laivalle, ja hänet koetetaan myrkyttää teehen jauhetulla tupakanpurulla, mutta hän maistaa teessä jotain erikoista, eikä juo sitä.
Hotellilla Ben nukkuu tuoli oven edessä, mikä onkin hyvä, sillä joku yrittää murtautua huoneeseen yöllä. Ben kompuroi käytävälle, josta kuuluu rysähdys, ja sieltä löytyy turkkilaisen näköinen mustiin vaatteisiin pukeutunut mies, joka oli paetessaan kompastunut mattoon ja kaatanut kukkaruukun. Ben vie aseella uhaten miehen sisään, ja saa kysyttyä saa tältä etunimen muttei muuta. Mies vaikuttaa sotilaalta, eikä murru uhkailujen edessä; hän on myös sitä mieltä, että Ben ei ole herra Galli, jonka hän olisi odottanut täältä löytävänsä. Ben kolkkaa miehen, pieksää hanta niin ettei hän pääse aamulla puhumaan kenellekään, ja luovuttaa hänet poliisille. Välikohtaus yöllä herättää mielenkiintoa muissa vieraissa, ja myös vaalea Mr. Wulf on katsomassa, kuinka Ben antaa huoneeseensa murtautuneen miehen virkavallan haltuun.
Seuraavana aamuna Cassandra saapuu St. Johniin. Se on upouusi, todella kalliin näköinen huvialus, 50 metriä pitkä, dieselmoottorilla varustettu, nopea ja metallirunkoinen. Renata, Max, Ötzkin ja pari muuta otetaan täydennysmiehistöksi. Heidän ensimmäinen tehtävänsä on auttaa lastaamisessa. Renata käy Cassandran lisäksi tekemässä pikaista lähtöapua ilmeisesti samaan laivueeseen kuuluvalle proomulle, joka lähtee satamasta ensin.
Puoli yhdentoista maissa Ben tuodaan satamaan mustassa umpiautossa. Häntä noutava autonkuljettaja on kehottanut hanta pitämään naamion päällä tästä eteenpäin aina, paitsi silloin kun hän on omassa hytissään. Kun autonkuljettaja kuulee väkivaltayrityksestä, hän huolestuu, ja ylelliseen hyttiin päästyään Beniä tulee tapaamaan Mr. Tremaine -niminen kalju sir Cliven turvapäällikkö, sekä hänen adjutanttinsa. Tremaine ei puhu lainkaan, adjutantti kyselee tapahtuneesta, ja ilmaisee huolensa siitä.
Parikymmentä minuuttia Benin jälkeen laivaan nousee Mr. Wulf, susinaamio yllään, leveä hymy kasvoillaan, ja hänet viedään omaan hyttiinsä.
Renata ja Max saavat laivan pikaesittelyn. Laivassa on 17 hengen miehistö, joista 8 on sir Cliven omaa väkeä ja loput enimmäkseen värillisiä sekatyöläisiä saarilta. Heille kerrotaan missä saa ja missä ei saa käydä, ja miten tulee olla; sailoreiksi joukkoon on valikoitunut ihmisiä siistimmästä päästä. Laivalla pidempään palvelleet kertovat keltanokille, että sir Clive maksaa hyvin ja vieraat tippaavat avokätisesti, mutta on parempi olla yrittämättä varastaa mitään, koska seuraukset ovat hyvin karuja.
Cassandra purjehtii
Laivan lähdettyä liikkeelle Ben katselee paikkoja. Hän tapaa Mr. Haren, joka on noussut kyytiin jo edellisestä satamasta. Kolme naamioitunutta miestä juttelevat varovaisesti. Mr. Wulf ei tunnu ottavan naamiopelejä kovin vakavasti, eikä yritä sanottavammin kätkeä korostustaan; hän ei sentään ole pukeutunut natsiupseerin univormuun. Mr. Hare on varovaisempi.
Renata tutkii laivan ruumaa, ja toteaa, että konehuoneeseen ei ole lupa mennä. Hän koettaa jututtaa insinöörin näköistä miekkosta konehuoneen sisällöstä, mutta tämä ei vaikuta olevan juttutuulella.
Ben, Max ja Renata ehtivät vaihtaa Benin hytissä tietoja. Ben kertoo turkkilaisen hyökkäyksestä edellisyönä, ja Max ja Renata puolestaan sanovat, että toinen turkkilainen mies oli ostanut tiensä laivan palvelusväkeen eilenillalla. Ötzkin osoitetaan Benille.
Laiva pysähtyy parin tunnin kuluttua Saint Kittsin saarella, Basseterren satamassa. Sieltä kyytiin nousee vielä kaksi naamioitunutta henkilöä: Mr. Hound ja Miss Doe. Mukaan lähetetty proomu on saapunut tänne hieman etuajassa, ja sen kyytiin lastataan suuri joukko sikoja. Max saa tästä pahat aavistukset: hän on kuullut jonkun brittiläisen upseerin joskus kertovan, miten siat ovat rakenteeltaan hyvin ihmisen kaltaisia ja ihanteellisia aseiden vaikutusten kokeilemiseen.
Sir Clive on pysynyt näkymättömissä, mutta havaitaan, että laivan ohjaamon katolle ollaan rakentamassa monimutkaista laitetta, piilossa pressun alla. Ben koettaa päätelle naamioitujen kollegoidensa alkuperämaat. Ruumassa Renata havaitsee Miss Doen kuljeksivan paikoissa, joissa hänen ei pitäisi olla.
Illallista aletaan kattaa laivan etukannelle, samaan aikaan kun pressun alla rakennustyöt ovat valmistuneet. Max havaitsee, että laite pressun alla saa sähkövirtaa Cassandran putkia pitkin. Renata pyydetään auttamaan miss Doen pukeutumisessa, ja tämä tekee Renatalle hytissään tarjouksen: jos Renata jotenkin järjestää sir Cliven demonstraation epäonnistumisen, hänelle korvataan se niin, ettei hänen koskaan enää tarvitse työskennellä. Renata esittää yksinkertaisen maalaistytön roolia, mutta välittää viestin Maxille ja Benille.
Ben arvelee Mr. Houndin olevan amerikkalainen; Wulf on tietenkin saksalainen. Haresta ja Doesta hän ei ole vielä varma, mutta joka tapauksessa on selvää, että sir Clive on esittelemässä jonkinlaista asetta, ja voisi olla hyvä ajatus, ettei kukaan ostaisi sitä. Niinpä hänen esityksensä päätetään sabotoida.
Illallinen
Illalliselle sir Clive itse viimein näyttäytyy: hän on nukkavieru insinööri, joka on aiemminkin nähty kulkevan laivalla. Nyt hän on kuitenkin vaihtanut paremmat vaatteet, ja esiintyy karismaattisen isännövästi.
Pelinjohtajan kommentteja
Kesken.
<-- 004: Inkakilven kirous - 006: -->
CategoryPelit
